Blogit ja uutiset

Verolainsäädäntö sisältää yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen tähtääviä verotuksen huojennussäännöksiä, joita sovelletaan, jos yritys tai sen osa luovutetaan yritystoimintaa jatkavalle henkilölle. Huojennussäännöksiä koskeva lainsäädännön uudistustarve on aika ajoin keskustelun kohteena. Vuoden 2017 alussa toteutettu lahja- ja perintöverotuksen keventäminen tähtäsi osaltaan sukupolvenvaihdosten veroseuraamusten alentamiseen, vaikka vaihdosta koskeviin nimenomaisiin säännöksiin ei tehty muutoksia tuloverolain metsävähennystä koskevia säännöksiä lukuun ottamatta.

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan yhtiön toiseen valtioon, usein konserniyhtiöön, rajoitetuksi ajaksi ns. komennukselle lähettämää henkilöä. Komennuksia varten tehdään yleensä erillinen komennussopimus, jonka osapuolena paikallinen yhtiö pääsääntöisesti on, kuitenkin siten, että varsinainen työsuhde jää voimaan ja jatkuu komennuksen päätyttyä. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus selventää ulkomaantyötulon verotusta Suomessa. Kirjoituksessa ei käsitellä verotusta työskentelyvaltiossa tai työntekijän sosiaaliturvaa taikka työnantajan velvoitteita.

Sukupolvenvaihdoksessa yritys siirretään toimintaa jatkavalle seuraavalle sukupolvelle tai muulle lähisuvun jäsenelle. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, ja valittu toteuttamistapa voi vaikuttaa merkittävästikin sukupolvenvaihdoksesta aiheutuviin veroseuraamuksiin. Tässä blogitekstissä käsittelen millä edellytyksillä osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto voi olla luovuttajalle verovapaata tuloa, jos sukupolvenvaihdos toteutetaan osakekaupalla.

Sijoitusvakuutukset voidaan jakaa säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin. Näistä ensimmäinen muistuttaa luonteeltaan enemmän varsinaista vakuutusta sisältäen vakuutetun henkilön ja siten myös riskin, jonka varalta vakuutus on otettu. Kapitalisaatiosopimukseen taas ei liity kumpaakaan; tästä huolimatta myös kapitalisaatiosopimusta pidetään vakuutussopimuslain mukaisena henkivakuutuksena.

Bloggaamisesta on muutamassa vuodessa tullut yhä ammattimaisempaa ja suosittujen bloggaajien pääasiallinen ammatti. Myös kaupalliset toimijat ovat huomanneet blogien potentiaalin hyvänä mainoskanavana. Nykyisin monet bloggaajat ovatkin siirtyneet kuukausipalkkalaisiksi naistenlehtiin tai pyörittävät omaa itsenäistä blogisivua huomattavilla kävijämäärillä. Blogimaailma on selkeästi muuttunut aidoksi liiketoiminnaksi. Miten verottaja suhtautuu tähän kaikkeen?